Taso 3: tehtävien vastaussivu

Ohje: klikkaa Edit this page, vie kursori oikeaan kohtaan ja kirjoita vastauksesi. Liitä nimikirjaimesi vastauksen yhteyteen.
Paluu 3-tason Etätehtävät-sivulle

1. Ennakkotehtävä


4.4. rakennetaan tähtimalli some-opetustoteutuksesta. Tutustu yhteen seuraavista toteutuksista:
  1. AVO-kurssi (Wikiopisto ja Wordpress-blogi)
  2. 23 asiaa
  3. Ilmiöpohjaisuus-kurssi: Nälkä ja jano
  4. Flat Classroom project

Selvitä valitsemasi toteutuksen pohjalta seuraavat asiat ja kirjoita havaintosi tälle vastaussivulle tai lähetä sähköpostilla Gmail: someopi:
  1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?
  2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?
  3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?
  4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?
  5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)

Tutustu silmäillen aineistosivuihin Pedagogiset mallit ja Verkko-ohjaus.


Kirjoita vastauksesi alle (tai lähetä sähköpostilla Gmail: someopi):




Tutustuin sivuun http://www.23asiaa.net/asiat

1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?
Rakenne selviää helposti. Etusivulla ei ole mainintaa aikatauluista tai käytännön toteutuksista.
Asialista oikeassa reunassa on toimiva ja havainnollinen ratkaisu. Prosessin vaiheet ilmenevät linkkien takaa.

2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?
Kurssi on rakennettu blogi-pohjalle. Tavoitteena on ottaa haltuun somen eri välineitä monipuolisesti (= kaikki 23).
Kuhunkin ”teemaan” on linkki oikealla. Avautuvasta näkymästä selviää osa-alueen tavoite, taustatietoa ja tehtävät.

3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?
Työtä tehdään oppijakeskeisesti mutta opettajavetoisesti. Aikataulut ja toimintatavat ovat harkittuja.
Tekemällä oppii: tehtävien avulla ns. teoreettinen tieto tulee näkyväksi.

4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?
Eri teemat näkyvät sisällysluettelon tavoin. Jokainen otsikko toimii linkkinä, josta paljastuu kaikki tarvittava tieto samalla tavoin jäsenneltynä.

5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)
Jäin kaipaamaan ainoastaan aikataulukoostetta, josta yhdellä silmäyksellä näkyisi, mikä työvaihe on menossa. Nyt tämän hahmottaminen vaatii puurtamista.
T. KS

Tutustuin ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus -palveluuun

(http://ilmiopohjaisuus.ning.com/group/nlkjajano1282102009)

1. 1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?
Ei selviä—sivu on viehättävä mutta ensi näkemältä ymmärsin jutun ihan väärin. Päivämäärät olivat selkeästi näkyvillä. Vasta kun lähdin tutkimaan keskusteluja, huomasin, että sivustolla on kokoelma erilaisia kursseja. Kunkin kurssin tiedot löytyvät selkeän perinteisesti, aikatauluineen. Kuitenkin, viehättävä liittymä houkuttelee etsimään ja tutkimaan sivustoa.
2. 2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?
Monia, monia. Ning-ympäristö. Keskustelufoorumit. Some-kurssilla Ning, Diigo, Twitter, Tumblr-blogi, wiki, Flickr ja YouTube. Fanittaminen ja kiusaaminen: myös Delicious-sosiaaliset kirjanmerkit. Kommenttitaulu.
3. 3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?
Oppijakeskeinen—oppija voi suunnistaa sivustolla mielensä mukaan ja tieto kootaan yhteisöllisesti keskustelemalla.
4. 4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?
Oppijakeskeisyyden. Kuvat, osallistujien kuvat. Aktiivisen keskustelun. Keskustelu oli linkitetty ajankohtaisiin asioihin kuten vaikka Earth Hour tai television (?) some-keskusteluun.
Avoimuus. Nimimerkin käyttömahdollisuus. Keskustelut, kommenttitaulut, kuvat, kirjanmerkit...
5. 5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)
Liittymä turhauttaa ensi silmäyksellä tottumatonta tai lineaarisesti ja tekstipohjaisesti (perinteisesti) suuntautunutta. Oletetaan että opiskelijalla on kiire ja hän haluaa nopeasti tehdä jonkun tehtävän alta pois (hyvin realistinen tilanne, eikä aina edes riipu motivaatiosta opintoja tai kurssia kohtaan). Kun ”oikea kohta” ei avaudukaan ensi silmäyksellä, voi reaktio olla ”emmä löytänyt” tai ”ei se ollu siellä”. Ehkä tällaisille tapauksille pitäisi olla joku SELVÄSTI EROTTUVA oikopolku J ja sellainenhan oli siellä eli ”Näytä ryhmät” !!!
Joku voisi mahdollisesti turhautua siitä, ettei löydä tulostettavaa ja tenttiin päntättävää matskua helposti (opiskelijan strategia: printtaa kaikki päivää ennen tenttiä) mutta kyseistä toimintatapaa ei mielestäni kannata rohkaista. Valitsin tämän koska siinä oli jotain uutta ja raikasta. KHu

Tutustuin AVO-kurssiin

(http://fi.wikiversity.org/wiki/Vapaiden_ja_avointen_oppiresurssien_tuottaminen ja http://avokurssi.wordpress.com/ )

1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?

Prosessi etenee viikoittain kymmenen viikon ajan. Joka viikolla tutustutaan uusiin asioihin ja tehdään oppimistehtäviä.

2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?

Jokainen opiskelija perustaa oman bloginsa, johon tekee oppimistehtävät. Kurssimateriaali on wikiversityssä, ja sisältää runsaasti linkkejä itseopiskelumateriaaleihin, joissa tutustutaan välineisiin, joita käytetään tehtävissä. LeMill esitellään webinaarissa.

3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?

Opettaja antaa tehtävät, aikataulun ja oppimismateriaalit. Opiskelijan vapaus näyttää jäävän tehtävien suorittamiseen. Kurssin aikana jokainen opsikelija tekee tehtäviin omat ratkaisunsa, jotka näkyvät kaikille. Vasta viikolla 9 opiskelijat kommentoivat toistensa ratkaisuja. Tehtävät tehdään yksin, ei ryhmissä.

4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?

Oppimisprosessi opiskelijoiden blogeineen ja opettajan viesteineen kurssiblogissa, kurssimateriaali wikiversityssä, hyvät linkit ja selkeä aikataulu. Ratkaisu voisi toimia, jos samalla materiaalilla opetetaan useita toteutuksia ja jos kaikki opiskelijat ovat valmiita tuomaan omat tehtäväratkaisunsa avoimeen blogiin.

5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)

Ryhmätyöskentelyä ja vuorovaikutteisuutta pitäisi olla enemmän. Viikkorytmi niin, että joka viikko palautetaan jokin tehtävä, voi olla työssä käyville aikuisopiskelijoille turhan tiivis. Projektimainen työskentely tarkistuspisteineen parin kolmen viikon välein voisi sopia it-opiskelijoille.

Eija Kalliala

Tutustuin ilmiöpohjaisuus-kurssiin


1. Oppimisprosessin rakenne
Oppimisprosessin rakenne, aikataulut, eteneminen ei tule ensi silmäyksellä selväksi, eikä toisellakaan. Se tulee selvästi ilmi, että kysymys on oppiainerajoja rikkovasta oppimisestä. Prosessissa kokeillaan, opetellaan ja tuotetaan.

2. Perusrakenne
Sivu koostuu erilaisista ryhmistä, blogeista, videoista ja valokuvista. Näihin on mahdollisuus liittyä ja lisätä omia.

3. Pedagoginen ratkaisu
Oppijakeskeinen. Vaatii aktiivista osallistumista. Oppijat laativat myös sisällön yhdessä.

4. Hyviä ratkaisuja
Sisällön tuottaminen tekee asioista henkilökohtaisempaa, oppija on prosessissa mukana eikä ulkopuolisena tarkkailijana.

5. Huonoja ratkaisuja
Vaatii aikaa ja paneutumista. Sivuilla on tietokaaos. Mistään ei käy selvästi ilmi mistä on kysymys ja mitä tulisi tehdä.

t. Petra Bedda

23 asiaa

(Tommi Immonen)

1. Oppimisprosessin rakenne
Kurssin kokonaisuus on selkeästi esillä, mutta se jää auki, onko osat tarkoituksenmukaista suorittaa numerojärjestyksessä vai vain oman mielenkiinnon mukaan. Joskus joissan oppimisasioissa on sidonnaisuuksia, että on parempi ensin oppia joku asia ennen kuin opettelee seuraavaa. Se jää mielestäni avoimeksi 23 asian kurssilla. Ehkä vanhassa kirjametaforassa, jossa sivut ovat selkeäsi peräjälkeen ja jossa ei käytetä hypertekstiä, on omat etunsa. Näissä hypertekstitoteutuksissa on aina myös se ongelma, että käyttäjä ei välttämättä tiedä, onko kaikki vaiheet käyty läpi.

2. Perusrakenne
23 asiassa on on runsas valikoima palveluita. Vaikuttaa siltä, että osa liittyy toisiinsa, joitain osia voi käyttää ihan itsenäisinä moduleina. Rakenne on siinä mielessä hyvä, että siitä voi käyttää tarvittaessa vain osan.

3. Pedagoginen ratkaisu
Ratkaisu on hyvin oppijakeskeinen, sillä opiskelija voi käydä osia läpi oman mielenkiintonsa ja innostuksensa mukaisesti. Kurssin opettaja on "vain" koostanut kokonaispaketin ja siten siirtänyt vastuun oppimisesta opiskelijalle. Tärkeää olisi ottaa mukaan yhteistoiminnallisuus eli että opiskelijaryhmät vastaisivat myös opiskelutovereittensa oppimisesta. Toisaalta, jos opiskelijoille annetaan tehtävä täyttää oppirakenne omilla tuotoksillaan, on laatu kovin kirjavaa eivätkä tuotokset aina kovin houkuttelevia muiden oppijoiden tutustua.

4. Hyviä ratkaisuja
Pidän kovasti moduliajattelusta ja opiskelijan vastuusta oppimisessaan. Parasta olisi, jos opiskelija ensin käy läpi tarvittavat aihealueet ja sen jälkeen osallistuu joko lähiopetukseen tai ryhmätyöhön ja hyödyntää oppimiaan asioita jopa käytännössä. Varmaankin otan modulipohjaista rakennetta käyttöön omassa opetuksessani.

5. Huonoja ratkaisuja
Kaikessa hypertekstipohjaisissa rakenteissa on suuri vaara sekoittaa oppija tiedon tulvalla ja vapaavalintaisilla etenemisjärjestyksillä. Tässä pätee vanhan opin täsmennetty versio: KISSS - Keep It Super Simple and Straightforward.



Tutustuin ilmiöpohjaiseen Nälkä ja Jano -sivustoon (Outi Valkki)


1. oppimisprosessin rakenne ei selviä yleissilmäyksellä.
2. perusrakenne: blogi (ning) tai oikeastaan tämä on perus websivusto, jossa on jäsenet (kuvina), valokuvia, videoita, keskusteluja, tapahtumia,
ryhmiä ja blogeja. Koska oppimisprosessi ja tavoitteet eivät hahmotu heti, em. toiminnot eivät näyttävät irrallisilta ja sekavilta
3. Pedagoginen ratkaisu: Pedagogisesti kehitettävää. Ilmeisesti tässä on tavoiteltu yhteisöllistä oppimista ja puuhasteltu porukalla jopa ryhmissäkin ja kerätty yhdessä tietoa niin kirjoittamalla kuin keskustelemallakin. Tuotetaan yhdessä tietoa. Onko luotettavaa? Vastuu oppimisesta yksilöllä ja tiedontuottamisvastuu ryhmällä.
4. Hyviä ratkaisuja: videot. Muuta en ottaisi omaan opetukseeni tai muut asiat eivät tuo lisäarvoa siihen mitä nyt on jo saatavissa esim. Moodlessa.
5. Parannettavia ratkaisuja: Näkymä sekava vaikka naamat näkyvätkin hyvin. Onko blogiartikkelit tämän kurssin juju? Kommenttejakin ilmeisesti on kirjoiteltu, ne näkyvät vain jäsenille. Kiinnittäisin erityisesti pedagogisiin ratkaisuihin huomiota. Oppimistavoitteet. Missä tehtävien toimeksiannot - ilmeisesti jossain toisessa mediassa. Mitä on opittu. Miten mitataan opittua jos on kyse arvioitavasta kurssista? Miten jäsennellään tietoa?

AVO-kurssi

(TA)

1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?
  • Mielestäni kyllä. Selkeän tuntuinen hakemisto sisältäen aikataulun sivun oikeassa laidassa.

2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?
  • Kurssin wiki, kurssin blogi, osallistujien blogit ja mikroblogi (qaiku), RSS-syöte blogeista (ei kommenteista)
  • RSS-syöte parantaa blogien seurantaa (tosin kadotin jo linkin siihen voisi olla etusivulla tai jos on, niin selkeämmin esillä). Qaiku näyttää jääneen vähälle käytölle.

3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?
  • Oppijakeskeinen - selkeät viikkotehtävät tavoitteineen, myös toisilta oppimiseen kannustetaan ainakin kommentoinnin kautta.
  • Oppijat joidenkin silmiini osuneiden kommenttien perusteella toivoivat opettajilta näkyvämpää ohjauspanosta (viikottaisia yhteenvetoja, omien näkemysten esilletuontia). Jos tämä oli tietoinen valinta, sen perustelut voisi avata oppijoille, jottei olisi turhia odotuksia.

4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?
  • Perusrakenne: Blogi ohjaukseen/tiedotukseen ja wiki (tai Moodle) kurssin oppimateriaalin, aikataulun ja tehtävien jakamiseen.
  • Blogi voisi sopia omien kurssieni muutamiin tehtäviin (esimerkiksi projektit ja esseet). Näitä on omissa kursseissani kuitenkin vähän ja myös blogikirjoitusten arviointiin epäilen kuluvan paljon aikaa? Lisäksi useampi ryhmät työstää rinnakkain samanlaista tehtävää, jolloin plagiointi voi olla ongelma (nyt palautus Moodlen keskustelualueelle siten, että näkee muiden vastaukset vasta jätettyään oman vastauksen).
  • Wikin ongelmat osittain samat kuin Moodlenkin eli kurssisivusta tulee pitkä. Tässä on vaikea löytää hyvää ratkaisua - jos viikon asiat erillisillä sivuilla, rakenne on selkeämpi, mutta yksittäisen tiedon hakeminen hankalampaa. Sisällysluettelo wikissä auttaa asiaa eli pitkäkin sivu toimii (Moodlessa vaikea toteuttaa).

5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)
  • Kysymys: Tarjoaako wiki välineitä kurssin monistamiseen uusiin tai rinnakkaisiin toteutuksiin vai pitääkö se tehdä käsin? Jos jokainen toteutus pitää rakentaa copy-paste-periaatteella, niin sitten erottaisin oppimateriaalin ja tehtävät erilleen toteutuskohtaisista asioista.


Tutustuin sivuun AVO-kurssi


1. Oppimisprosessin rakenne: Selviääkö yleissilmäyksellä, miten kurssi on tarkoitus vetää läpi? Mitkä ovat prosessin vaiheet?
Oikean reunan sisällysluettelosta saa nopealla silmäyksellä käsityksen kokonaisuudesta, aikataulutuksesta ja eri vaiheista.

2. Perusrakenne: Mitä palveluita on käytetty, miten ne liittyvät toisiinsa? Missä välineissä toimitaan?
Kurssimateriaali on laadittu Wikiopisto-palveluun. Palautteen antamiseen on käytetty edelliseen linkitettyä blogia. Pääasiallinen palvelu, jossa opiskelijat toimivat, on blogi. Opiskelijat oppivat liittämään monipuolisesti erilaisia komponentteja blogiinsa. Lisäksi oppimisessa on hyödynnetty seuraavia palveluita: Google Doc, LeMill. Opiskelijoita on kannustettu käyttämään myös muita viestintävälineitä, kuten Qaikua tai Twitteriä.

3. Pedagoginen ratkaisu: Opettaja- vai oppijakeskeinen? Miten ilmenee?
Oppinen on oppijakeskeistä ja myös vertaisryhmää hyödynnetään. Tehtäväpaketteja on kaikkiaan 10. Opiskelijat luovat käytännössä blogiinsa oppimisen kohteena olevan komponentin ja/tai kirjoittavat oppimispäiväkirjaa. Alussa ilmoittautuneista puolet (15/30) perusti oman blogin ja 5 suoritti hyväksytysti koko kurssin.

4. Hyviä ratkaisuja: Mitä voisi ottaa omiin toteutuksiisi?
Jäsennys näkyy hyvin yhdellä silmäyksellä. Oppimispäiväkirjan toteuttamiseen blogi on sopiva palvelu.

5. Huonoja ratkaisuja: Mitä pitäisi välttää? (etenkin käyttöliittymän osalta)
Ei tule muuta mieleen kuin se, että Wikiopiston visuaalinen layout on hieman tylsän näköinen.

PS


.