Multimedia



Podcast opetuksen tukena


Podcast on eräs viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt tapa välittää audio- ja videoteossarjoja kuuntelijoille ja katselijoille. Podcasteja on käytetty paljon myös opetuksessa. Erityisesti ne ovat olleet suosiossa urheilua ja opiskelua yhdistävillä, koska podcast kulkee mukana omalla mp3-toistimella, nykyisin yhä useammin suoraan älypuhelimella.



Yllä olevassa esityksessä mainittiin tutkimus, joka tehtiin George Washingtonin yliopistossa vuonna 2009. Tutkimus edelsi yliopistossa podcastien käyttöönottoja ja siinä tutkittiin podcastien vaikutuksesta oppimistuloksiin (N = 262). Tutkimus ei antanut selkeästi kannatusta tai vastustusta podcastien käyttöön, vaan havaintojen mukaan oppijan oppimistyyli, sukupuoli ja motivaatio vaikuttivat tuloksiin.

Professori Hugh Agnew tiivisti tulokset:; "Jos etsit taikakeinoa oppimistulosten parantamiseen, podcastit eivät sitä ole. Mutta jos etsit keinoja entistä paremmin tukea sellaisia opiskelijoita, joita aiemmat tukitoimesi eivät ole tavoittaneet, podcastit ovat kokeilun arvoisia."

Tutkimuksessa käytettiin luentoja tukevia 10-minuutin mittaisia podcasteja, jotka julkaistiin myös tekstimuotoisina grafiikalla täydennettyinä. Puolet tutkittavista opiskelijoista käyttivät tekstijä ja puolet podcasteja opiskelunsa tukena. Toisella tutkimuskierroksella ryhmät vaihtoivat tukiaineistomuotoa.

Tutkimuksessa ei yleisellä tasolla havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja tukiaineistomuotojen välillä, mutta tietyissä rajatummissa opiskelijaryhmissä tutkimus tuotti mielenkiintoisia tuloksia.

Kuusi kiinnostavaa tulosta:

  1. Podcastit suuntasivat ja ylläpitivät opiskelijoitten tarkkaavaisuutta.
  2. Opiskelijat ymmärsivät käsitteellisen sisällön, eivät pelkästään muistaneet sitä ulkoa. Ymmärryksen syvyys osoittautui liittyvän podcastien käyttöön.
  3. Podcastit kohottivat opiskelumotivaatiota niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ilmoittivat kokeen alussa olevansa aiheeseen heikosti motivoituneita.
  4. Poikien testattu osaaminen (alkutesti – lopputesti) koheni podcastien avulla, mutta tyttöjen ei.
  5. Tutkimuksen alkuun verrattuna podcasteja suosivien opiskelijoiden määrä kolminkertaistui 21:stä 62:een.
  6. Yleisesti ei havaittu merkittäviä eroja teksti- ja podcast-muotoisten tukiaineistojen käytön välillä. Jos opiskelijat tekivät työnsä, tulokset paranivat työtavasta riippumatta.

Kuvan muokkaaminen verkkoon


Verkossa kuvan tiedostokoko on hyvä olla pieni, jotta kuva latautuu nopeasti. Kuvan on oltava myös sen kokoinen, että se sopii hyvin pienemmällekin näytölle. Verkkoon laitetun kuvan resoluutiona käytetään 72 pikseliä tuumalla. Kuvankäsittelyohjelmilla on mahdollista muuttaa kuvia verkossa esitettävään kokoon ja keventää kuvan tiedostokokoa ilman, että tietokoneen näytöltä katsottaessa kuvan laatu oleellisesti heikentyy.

Tämän kuvan koko on 200 x 300 px ja tiedostokoko 19.3 kB:
kotkansiipi.jpg

Kuvia voi käsitellä suoraan selaimella toimivilla verkkopalveluilla, kuten:
Sumo Paint http://www.sumopaint.com/ (suomalainen)
Picnik http://www.picnik.com/
Adobe Photoshop Express Editor http://www.photoshop.com/tools?wf=editor

Muuta hyödyllistä kuvien käsittelyyn:
Sovellusohjelma (Windows): Ilmainen IfranView avaa lähes minkä tahansa kuvatiedoston (myös muokkausominaisuuksia) http://www.irfanview.com/
Sovellusohjelma (Windows): Ilmaisia kuvaeditoreita: Paint.net http://www.getpaint.net/ ja Gimp http://www.gimp.org/

Välineitä videoeditointiin


Suoraan selaimessa toimiva: Creaza, http://www.creaza.com/movieeditor/overview
Open source -sovellusohjelma (Windows): http://www.lightworksbeta.com/ (editoitu mm. Kuninkaan puhe)

Pieni pohjustus videon suunnitteluun ja käyttöön.
Kärki opettajan käyttämänä. Vähintään yhtä hyvin videota voi käyttää oppilaan välineenä esimerkiksi tehtävän palauttamisessa.

Esimerkkejä: Khan Academy. Tällä hetkellä yli 2000 videota ja niihin pohjautuvia tehtäviä. Koko inspiroiva tarina löytyy esimerkiksi Ted -puheenvuorona.

Välineitä videoiden julkisuun


Stremaus: Bambuser
Paremmat kommentointi ym. mahdollisuudet: Viddler