Sosiaalisen median oppimisympäristön suunnittelu

Editoi tätä: klikkaa oikea yläkulma Edit, kirjoita ja tallenna.
Tutustu AMK-esimerkkeihin ja AM-esimerkkeihin sometoteutuksista. (Lisää omia esimerkkejäsi sivulle.)
Tutustu someoppimisympäristön suunnitteluun ja rakenteisiin.

a) Suunnittelun lähtökohtina

  • oppiskelijalähtöisyys suunnittelussa, opiskelijan aktiivisuudeen mahdollistaminen mahdollisimman kattavasti
  • oppimisen tavoitteet: miten asia opitaan, mitkä toiminnat ja tiedot tukevat oppimista
  • eri osapuolten tarpeet oppimisprosessin eri vaiheissa
  • yhteisöllisen työskentelyn ja henkilökohtaistamisen yhdistäminen.

b) Näiden pohjalta

  • valitaan sopivat työkalut
  • laaditaan rakenne
  • yhdistetään työkalut keskenään
  • mietitään aikataulu etenemiselle ja toiminnot aikajanalle
  • ohjeistetaan riittävästi ja lisätään palaute/tukipyyntö/kysymyslomake kaikkialle.

c) Pyrkimyksinä

  • eri osapuolten toimintojen yhdistäminen
  • avoimuus
  • jakaminen
  • selkeys
  • tarkoituksenmukaisuus.

Ensimmäisistä toteutuksista on aina hyvä piirtää kaavio, eikä piirroksesta ole haittaa konkarillekaan. Sivukartta ja eri ympäristöjen kaavio on hyödyllinen myös someoppimisympäristöjen käyttäjille. Esimerkki opiskelijoille luodusta someoppimisympäristön yleiskuvasta ja siihen liittyvästä ohjeistussivusta.

Aloita suunnittelu vastaamalla näihin kysymyksiin

  1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
  2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
  3. Mikä motivoi opiskelijaa? Motivaatiolähteet.
  4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
  5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
  6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
  7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
  8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
  9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
  10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
  11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut, tekijänoikeuskysymykset), opiskelijoitten ikä (monet somepalvelut yli 13-vuotiaille), osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?


Vihjeitä edellisiin kysymyksiin

  1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
    • Millaiset tieto ja taitosisällöt? Miten palastellaan ja jaetaan ajallisesti. Millaisilla keinoilla edistetään oppimista. Tehdäänkö asioita yksin vai yhdessä vai molempia? Tukeeko jokin multimedia (ääni, kuva, piirrokset, animaatiot) oppimista? Voisivatko oppijat itse tuottamalla oppia asioita? Onko tavoitteena oppia myös ilmaisutaitoja, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tai muuta varsinaisen sisältökohteen lisäksi? Onko oppimisen kohteena muistiin painettava asia (tiedon siirtäminen) vai laajempi aihepiiri (ymmärtäminen, soveltaminen, ongelmanratkaisu)? Tietoa toistavaan oppimiseen ei kannata rakentaa sosiaalisen median oppimisympäristöä vaan yksinkertainen jakelupaikka, jossa on ohjeistus ja sisällöt. Toki somevälineitä voi käyttää tähän, mutta silloin kyseessä ei ole oppimisympäristö vaan ilmoitustaulu tai postilaatikko.
  2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
    • Tapahtuuko vuorovaikutus yhdensuuntaisesti opettajalta opiskelijoille, opettajan ja opiskelijan välillä vai koko ryhmän kesken? Laaja sosiaalisen median oppimisympäristö kannattaa rakentaa vain viimeiseen. Toki somevälineillä voi järjestää myös ensimmäisen ja toisen. Someoppimisympäristö alkaa toimia, kun siitä tulee moniääninen. Tämän saavuttaminen on vaikeaa totuttujen tapojen vuoksi. Siksi ei kannata masentua heti. Ohjausta on tärkeää järjestää. Tehtävien tulee olla selkeitä ja vuorovaikutukseen kannustavia. Kynnyksien madaltamista kannattaa miettiä. Usein on hyvä lähteä liikkeelle muutamasta hyvin valitusta työtavasta (esimerkiksi otetaan porukalla valokuvia ja kirjoitetaan niihin selostukset). Selkeyttä kannattaa miettiä ja testata kohderyhmän edustajilla. Yhdellä silmäyksellä pitäisi selvitä, mitä työtapoja käytetään, missä toimitaan ja miten.
    • Tuotetaanko ja jaetaanko sisältöjä? Informaatiomuodon mukaan valitaan sopivia verkkopalveluita. Liikaa monimutkaisuutta on tärkeää välttää. Ei kaikkea mahdollista vaan hyvin valikoidut työvälineet. Toki edistyneille voi tarjota lisäherkkuja ja vapauksia omiin toteutuksiin.
  3. Mikä motivoi opiskelijaa?
    • Miten opiskelija voisi monipuolisesti käyttää niitä työtapoja, opiskelumenetelmiä ja työvälineitä, jotka sopivat hänelle hyvin ja innostavat oppimaan (opettajan arvio toki tässä, mitä asioita on välttämätön oppia, vaikka aina ei niin kiinnostasikaan).
  4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
    • Navigointivalikon voi rakentaa ajallisen tai temaattisen etenemisen pohjalle. Jos toteutus tapahtuu tarkkaan rajattuna aikana, opiskelijalle voi olla selkeää, jos työskentely on jaettu esimerkiksi viikko-ohjelman mukaisesti.
  5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
    • Jos someympäristöä käytetään pitkä aika ja mahdollisesti useiden ryhmien kanssa, navigointi on syytä suunnitella temaattiseksi ja erilaiset ympärille liitettävät palvelut sellaisiksi, että ne kestävät pitkää käyttöä (esimerkiksi kuvausteksteissä ei viittauksia rajattuun ajanjaksoon). Eri projekteille tai vuosittaisille toteutuksille voi alusta lähtien rakentaa omat osiot. Jos ympäristössä tehdään tehtäviä, voidaan harkita kopioiden tekemistä ennen työskentelyn aloittamista.
    • Jos halutaan jättää edellisten ryhmien toiminta näkyviin prosessin päätyttyä, voidaan jo etukäteen miettiä rakenne niin, että peräkkäiset ryhmät on helppo toteuttaa ja erottaa toisistaan (esimerkiksi wikissä omat sivut).
  6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
    • Käytetäänkö ryhmän kanssa samaa paikkaa, esim. wiki tai ryhmäblogi? Käytetäänkö kollektiivitunnuksia vai onko jokaisella omat tunnukset. Wikeihin voi sallia sisällön tuottamisen ilman erillistä kirjautumista. Onko ryhmä sellainen, että vapaa käyttöoikeus toimii? Blogeihin on mahdollista lähettää merkintöjä sähköpostilla, jolloin sisällön tuottajien ei tarvitse erikseen kirjautua blogiin.
    • Osallistumista voidaan toteuttaa myös esimerkiksi lomakkeilla, yhteiseen editointiin avatuilla dokumenteilla, piirtoalustoilla ja miellekartoilla.
  7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
    • Lukijat ja seuraajat voivat ryhdistää työskentelyä. Näkyväksi tekeminen vaatii tiettyä suhtautumista. Blogi, jota kukaan ulkopuolinen ei lue, on erilainen kirjoittaa kuin lukijoita ja kommentteja keräävä blogi. Ulkopuolisten kommentit tarjoavat usein tärkeitä näkökulmia, tietoa ja linkkejä. Sosiaalisen median toimintatapaan liittyy auttaminen, jota olisi hyvä myös opetella oppivan ryhmän kesken.
    • Näkyvyyden lisäämiseksi on tärkeää perustaa sivuja, joiden kautta ihmiset voivat helposti seurata tuoretta viestivirtaa (kuten Twitter, Facebook, Friendfeed).
  8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
    • Arvioinnin toteutus on tärkeää miettiä ennen työskentelyn aloittamista. Se, mitä ja miten arvioidaan, pitää olla opiskelijalle selvää heti työskentelyn alussa. Arvioinnista olisi hyvä olla selkokielinen ohje. Arviointia voidaan jäsentää osa-alueisiin ja tasoihin matriisin avulla. Esimerkki arviointimatriisista.
  9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
    • Sosiaalisenmedian työvälineillä on mahdollista sulkea osittain tai kokonaan toteutuksia vain tietyn ryhmän näkyville. Sulkeminen ei kuitenkaan ole aukotonta eikä yhtä turvallista kuin suljetuissa sähköisissä oppimisympäristöissä. On myös syytä muistaa, että kaikki verkkoon laitettu on aina helppoa kopioida ja levittää.
    • Sosiaalisenmedian oppimisympäristön suurin hyöty syntyy, kun mahdollisimman monet pääsevät osallistumaan ja näkemään. Sisältöjen jakaminen ei ole kuulunut kouluopetuksen kulttuuriin. Nykyisin sisältöjä on niin paljon saatavilla, että keskeisiksi taidoiksi tulevatkin oleellisen tiedon löytäminen ja jäsentäminen. Joukkovoimalla tämä onnistuu paremmin kuin yksin.
  10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
    • Avoimiin sosiaalisen median oppimisympäristöihin ei suositella pakottamista, ainakaan siinä tapauksessa, että someympäristöissä toimitaan henkilökohtaisella profiililla. On myös opiskelijoita, jotka haluavat erilaisista syistä välttää digitaalisen jalanjäljen syntymistä. Opintoja varten on mahdollista luoda lempinimellä profiili. Ohjaajan on myös syytä miettiä korvaavia osallistumistapoja. Yleensä hyvin laadittu someympäristö on vetovoimainen ja motivoi osallistumaan.
  11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut), opiskelijoitten ikä (monet somepalvelut yli 13-vuotiaille), osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?
    • Oppilaitoksissa saattaa olla palomuuri- ja sisällönsuodatuksen asetuksia, jotka estävät somepalveluitten toimimisen. Usein myös atk-luokassa toteutettava opastustilaisuus on hankala, jos kaikki viestiliikenne kulkee samalla IP-osoitteella. Somepalvelut saattavat tulkita tällaisen potentiaaliseksi roskaviestinnäksi ja sulkevat palvelun. Esimerkiksi Google-tunnukset kannattaa tehdä eriaikaisesti tai mahdollisuuksien mukana ennakkoon kotona.
    • Kaikki somepalvelut eivät ole luotettavia. Opettajien keskinäisissä verkoissa voi tiedustella luotettavia palveluita. Aiheesta löytyy myös Opetushallituksen sivuilta löytyy lisätietoja aiheesta Sosiaalisen median käyttöehdot opetuksessa.
    • Opettajan tekijänoikeusopas -kirjan verkkosivusto. Kirja käsittelee myös sosiaalisen median tärkeää lisenssointia (esim. Creative Commons).

Sopivan sometyövälineen valinta eri käyttötarpeisiin


Miikka Salavuo on jäsentänyt sosiaalisen median käyttöä eri käyttötarpeiden ja toimintojen näkökulmasta. Hän on koonnyt asiasta miellekartanja purkanut sen myös ppt-esitykseen. Jäsennys:
  • osallistuminen (esim. yhteisöllinen oppiminen, yhteiset projektit, verkostot, kansainvälistyminen, hajautettu asiantuntijuus)
  • omistajuus (esim. oma sosiaalinen verkosto, oma asiantuntijuus, toimijalähtöisyys, luovuus, sisäinen motivaatio, innostus, oma-alotteisuus, itseohjautuvuus)
  • läsnäolo (esim. hiljainen tieto, spontaanius, lähtökohta aktiivisuudelle, tunne osallisuudesta)

Tutki Miikka Salavuon ppt-esityksen avulla, mitkä somepalvelut sopisivat mihinkin tarpeeseen:



Toteutusesimerkkinä Novanet Satakunnassa


Projektia vetää Lasse Vallemaa, joka on ammatillisen aikuiskoulutuksen ryhmissä testannut ja kehittänyt valikoitua mallia. Työvälineitten ja tavoitteiden osalta yhdsitetään yhteisölllinen työskentely ja henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen (iPLE). Tavoitteena on tukea oppijan elinikäistä oppimista. Kaikki syntyvä on oppijan hallussa ja käytettävissä koulutuksen jälkeen.

Projektin kuvauksesta: "NovaNet-projektin työ kohdistuu nuoriin ja nuoriin aikuisiin, jotka haluavat suorittaa joustavasti ammatillisia tutkintoja, tutkinnon osia tai opintoja. Hankkeessa hyödynnämme laajasti oppimisympäristöjä, kuten sosiaalisen median ympäristöt, Satakunnan työpajat, 3. sektorin organisaatiot, yritykset, oppilaitosympäristöt."

Tiedonhankinta ja verkkokeskustelu: Google, Wikipedia, Skype
Yhteisöllinen tuottaminen: Diigo, Google-Dokumentit, EtherPad (esim. Tieken Muistio)
Henkilökohtainen oppimisympäristö ja verkosto: Gmail, iGoogle, Facebook.

Tässä esimerkki Lassen perustama Facebook sivusto, joka on osa em. kokonaisuutta:

https://www.facebook.com/winnovanet